Paimion uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin tänään 18.8.2021. Esityslistalla oli ensisijaisesti luottamushenkilöiden nimeämisiä niin kaupungin kuin ylikunnallistenkin toimielinten kokoonpanoihin. Omalta osaltani työ kaupunginhallituksessa jatkuu, sillä minut valittiin kaupunginhallituksen jäseneksi myös tulevalle kaudelle. Kiitos tästä luottamuksesta kaikille. Varsinaisina muina päätösasioina oli vain omavelkaisen takauksen myöntäminen Paimion palvelukeskuksen lainalle. Takaus oli edellytyksenä…
Paimion uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin tänään 18.8.2021. Esityslistalla oli ensisijaisesti luottamushenkilöiden nimeämisiä niin kaupungin kuin ylikunnallistenkin toimielinten kokoonpanoihin. Omalta osaltani työ kaupunginhallituksessa jatkuu, sillä minut valittiin kaupunginhallituksen jäseneksi myös tulevalle kaudelle. Kiitos tästä luottamuksesta kaikille.
Varsinaisina muina päätösasioina oli vain omavelkaisen takauksen myöntäminen Paimion palvelukeskuksen lainalle. Takaus oli edellytyksenä ARA:n myöntämälle avustukselle ja lainalle palvelukeskuksen saneerausta varten. Saneeraustarvetta ei käy kiistäminen, joten tähän lähes riskittömään takaukseen liittyen ei soraääniä kuulunut.
Lopuksi jätin valtuustoryhmän nimissä valtuustoaloitteen otsikolla luonto kuuluu kaikille. Kokonaisuudessaan aloite kuuluu seuraavasti:
LUONTO KUULUU KAIKILLE
Paimiossa on panostettu kiitettävästi erilaisten ulkoilureittien kehittämiseen. Tästä esimerkkinä voidaan mainita mm. Vähäjokipolku ja Lampipolku. Lisäksi kaupunki on ollut yhteistyökumppanina Paimion luontopolun toteuttamisessa. Erityisen maininnan ansaitsee myös Parantolaan metsät ry:n toteuttama Parantolan polku. Matkailu- ja luontokohteisiin on panostettava, sillä Paimion upea luonto luo hyvinvointia ja on merkittävä vetovoimatekijä.
Paimiosta kuitenkin puuttuu ulkoilureitti / luontopolku, joka olisi kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Liikuntarajoitteisten ja erilaisten apuvälineiden käyttäjien (esim. pyörätuoli tai rollaattori) on hyvinkin haastavaa, ellei mahdotonta, liikkua olemassa olevilla reiteillä. Vaikka reitit osaltaan saattavat olla helppokulkuisia, niin ne eivät kuitenkaan täytä esteettömien luontoreittien kriteeristöä.
Tammireittien reitistösivulla (http://reitisto.fi/esteeton) Paimiossa sijaitseva muurahaispolku mainitaan esteettömänä kohteena. Mäkien takia polku ei kuitenkaan ole täysin esteetön, vaan sen kulkemiseen vaaditaan avustaja.
Esteettömillä reiteillä on tyypillisesti esteetön käymälä tai WC ja tulentekopaikka, monilla kohteilla on myös luonnon tarkkailua varten lintutorni tai katselulava. Esteettömällä luontoreitillä on mahdollista liikkua pyörätuolilla kelaten tai muulla päivittäisessä käytössä olevalla liikkumisen apuvälineellä ilman avustajan apua. Esteetön luontoreitti on useimmiten rakennettu, kovapintainen eikä reitillä ole kulkua haittaavia esteitä, kuten juurakoita, kuoppia tai pehmeitä kohtia. Reitin pituuskaltevuus on enintään 8 % ja sivuttaiskaltevuus enintään 3 %. Reitin leveys on vähintään 1,2 m. ( https://www.luontoon.fi/esteeton )
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa huomioimaan, että vammaisuus, toimintakyky tai terveydentila eivät estä julkisten palveluiden, kuten retkeilykohteiden esteetöntä käyttöä. Liikuntalakiin (390/2015) on kirjattu velvoite huomioida yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toiminnan lähtökohtina. Lisäksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (27/2016) velvoittaa Suomea edistämään esteettömyyttä ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen osallistumisen edellytyksiä yleisesti yhteiskunnassa ja harrastamisessa. Esteettömyydestä hyötyvät aivan kaikki, mutta erityisen tärkeää se on niille, joilla on esimerkiksi vammaisuudesta tai pitkäaikaissairaudesta johtuva liikkumisen tai toimimisen rajoite. (ESTEETÖN ERÄPOLKU -hankkeen raportti, Suomen Paralympiakomitea, 2020)
Aloite: On selvitettävä mahdollisuudet esteettömän luontopolun toteuttamiseksi Paimioon, sillä luonto kuuluu kaikille!
Paimiossa 18.8.2021
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä