TEHDÄÄN YHDESSÄ ELINVOIMAINEN PAIMIO

Elinvoima ja sen kehittäminen käsitteenä liitetään useasti vain elinkeinoelämään kuuluvaksi käsitteeksi. Tämä on hyvin suppea näkökulma, joskin elinkeinoelämä on tärkeässä asemassa elinvoimaa kehitettäessä. Elinvoimaa ja sen kehittämistä tuleekin tarkastella huomattavasti laajemmin. Omassa vaaliohjelmassaan Paimion Vasemmisto jakaa elinvoiman ja kehittämisen kuuteen eri osa-alueeseen, joita ovat vetovoimainen ympäristö, kilpailukykyinen yrityskanta, osaaminen ja työvoiman saatavuus, monipuoliset julkiset palvelut, sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys, sekä vahva kuntatalous. Ilman elinvoimaa ei ole kuntaa eikä kuntalaisia. Elinvoima onkin Paimion kykyä menestyä nyt ja tulevaisuudessa.

VETOVOIMAINEN YMPÄRISTÖ VETOVOIMAISESSA KUNNASSA HOUKUTTELEE YRITYKSIÄ JA IHMISIÄ.

Vahva ja toimiva maapolitiikka on keskeinen vetovoimatekijä. Sen tulee olla aktiivista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Onnistuneella maankäytöllä turvataan sekä kuntalaisille, että yrityksille riittävä tonttitarjonta.

Asumiseen ja asuinympäristön laatuun ja viihtyisyyteen tulee panostaa. Meidän on vastattava muuttuviin väestön asumis- ja palvelutarpeisiin luomalla mahdollisuuksia ja edellytyksiä monipuolisempaan asuntotuotantoon koko kaupungin alueella.

Keskustan vetovoimaisuus edellyttää asuntotuotannon lisäämistä sekä liike- ja toimitilojen rakentamista ja yleisen viihtyvyyden nostamista keskustassa. Nykyistä eheämpi, viihtyisämpi ja vihreämpi keskustan yhdyskuntarakenne muodostaa tulevaisuudessa Paimion käyntikortin. Merkittävään rooliin nousee puusta rakentaminen, sillä se on ilmastokestävä ja terveellinen rakentamismenetelmä, jota tulee edistää. On edistettävä viherkertoimen, esimerkiksi viherkattojen, käyttöä kaavoitusprosesseissa. Yleistä siisteyttä ja viihtyisyyttä kaupunkialueella parannetaan lisäämällä roskiksia. Koirankakkapussiautomaatteja sijoitetaan keskeisille paikoille, kuten esim. Jokipuiston alueelle

Nopeat, sujuvat ja turvalliset maantie- ja rautatieyhteydet ovat olennainen keino edistää elinkeinoelämän toiminta- ja kasvuedellytyksiä. Turku-Paimio-Salo paikallisjunaliikenne on toteutettava. Kohtuuhintainen, vähäpäästöinen, sujuva ja esteetön joukkoliikenne on inhimillisesti, taloudellisesti ja ekologisesti järkevää. Sujuva paikallisliikenne on tärkeä hyvän arjen peruselementti. Paikallisliikenne voidaan käsittää sekä kevyenä liikenteenä, julkisina paikallisbussiyhteyksinä että kaupungin sisäisenä katu- ja tieverkkona. Julkista liikennettä tulee kehittää vastaamaan olemassa olevia tarpeita. Joukkoliikennettä on parannettava mm. liittymällä Föli-alueeseen.

Kevyen liikenteen osalta on löydettävä ratkaisuja, jotka kannustavat polkupyöräilyyn tai kävelyyn. Pyöräilymahdollisuuksia on edistettävä huolehtimalla kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta, sekä uusia kevyen liikenteen väyliä rakentamalla. Kattava ja hyvin ylläpidetty kevyen liikenteen verkosto houkuttelee pyörän selkään!

Lähi- ja luontomatkailu ovat tärkeässä asemassa alan elvyttämisessä pandemian jälkeisenä aikana. Matkailu- ja luontokohteisiin on panostettava, sillä Paimion upea luonto luo hyvinvointia ja on merkittävä vetovoimatekijä. Luontoarvot on huomioitava kaikessa päätöksenteossa. On selvitettävä mahdollisuudet esteettömän luontopolun toteuttamiseksi, sillä luonto kuuluu kaikille!  Kaupungin metsiä on hoidettava jatkuvan kasvatuksen -periaatteella. Avohakkuut historiaan! Kaupunki ottaa myös käyttöönsä kompensaatiomenetelmän eli kaavoitettaessa metsäalueelle, tulee alueen hiilinielu korvata toisaalla.

KILPAILUKYKYISET JA KASVAVAT YRITYKSET EDISTÄVÄT TYÖLLISYYTTÄ, TOIMEENTULOA JA TURVATTUA ARKEA.

Kilpailukykyinen yrityskanta tarjoaa kuntalaisille työpaikkoja ja lisää kaupungin houkuttelevuutta. Yritysten toimintaedellytyksiä on kehitettävä niin, että uudet yritykset ja muualta siirtyvät yritykset kokevat Paimion houkuttelevaksi sijoittumisympäristöksi. Tämä edellyttää saumatonta ja nopeaa yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä.

Hankintalaki antaa jo nyt mahdollisuuden monipuolisempaan priorisointiin kuin pelkän hinnan tarkasteluun. Hankintoja suunniteltaessa vähintään yhtä suuri painoarvo on annettava hankintojen ympäristökestävyydelle, yhteiskuntavastuulle ja vähintään omaan palvelutuotantoon verrattavien työehtojen toteutumiselle. Kilpailutukset ja hankinnat on mitoitettava niin, että myös paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua ja menestyä niissä.

Uusien yritysten houkuttelemisen lisäksi on satsattava voimakkaasti myös jo olemassa olevaan yrityskantaan. Kaupungin tulee omalta osaltaan omalla päätöksenteollaan pyrkiä turvaamaan yritysten toimintamahdollisuudet ja kannattava liiketaloudellinen toiminta.

OSAAMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS TURVAAVAT YRITYSTOIMINNAN JA PALVELUT.

Yritysten menestymisen takana on osaava työvoima. Vetovoimaisessa kaupungissa työllisyys kehittyy myönteisesti. Kaupunki edistää aktiivisesti työllisyyttä yhdessä valtion, maakunnan, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Huolehdimme myös työelämän ulkopuolelle joutuneiden mahdollisuudesta päästä mahdollisimman nopeasti takaisin työmarkkinoille. Tuemme nuorten pääsyä jatko-opiskelemaan ja myöhemmin myös työelämään.

Satsaamme aktiiviseen työllisyyden hoitoon. Tähän sijoitetut resurssit maksavat itsensä lähes poikkeuksetta takaisin. On tärkeätä huolehtia systemaattisesti ja vaikuttavasti lyhyempiä tai pitempiä jaksoja työelämän ulkopuolella olevien työvoimaan kuuluvien kuntalaisten toimintakyvystä, työkyvystä sekä työmarkkinakelpoisuudesta.

MONIPUOLISET JULKISET PALVELUT MAHDOLLISTAVAT SUJUVAN ARJEN.

Sujuva arki riittävän laadukkaine palveluineen, voimaannuttava vapaa-aika ja aktivoivat harrastukset luovat vetovoimaisen Paimion, jossa elävät ja viihtyvät rinnakkain kuntalaiset sekä matkailijat. Tässä mielessä avainasemassa ovat onnistumiset ja kuntalaisten ja vierailijoiden hyvät kokemukset saamistaan palveluista.

Kunnan palveluiden on vastattava kuntalaisten tarpeisiin. Erilaisilla palveluilla on erilaisia vaikutuksia kunnan elinvoimaan. Palveluilla voidaan lisätä kuntalaisten hyvinvointia, torjua pahoinvointia, tuoda sivistystä ja nostaa osaamisen tasoa sekä antaa kuntalaisilla taitoja oman elämänsä kehittämiseen ja identiteetin rakentamiseen.

JOKAISELLA LAPSELLA TULEE OLLA OIKEUS LAADUKKAASEEN JA KOKOPÄIVÄISEEN VARHAISKASVATUKSEEN.

Varhaiskasvatuspaikkojen riittävyys pitää turvata. Erityisesti vuoropäivähoidon kysyntä on kasvanut, ja on huolehdittava siitä, että vuoropäivähoidossa on paikkoja kaikille niitä tarvitseville perheille. Lapsen pitää saada tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti. Tämä voi tarkoittaa ryhmäkoon pienentämistä, avustajan saamista nopealla aikataululla tai esimerkiksi erityisvarhaiskasvatuksen opettajan tukea lapsen yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Henkilöstöresursseja on oltava riittävästi. Omaa toimintaa kehitetään, ja esiopetus siirretään kunnan omaksi toiminnaksi. Laadukas yksityinen varhaiskasvatus tukee omaa tuotantoa ei päinvastoin.

OMA TYÖVOIMA ON TÄRKEÄÄ JA SIIHEN TULEE PANOSTAA.

Työhyvinvoinnin edistäminen on työnantajan velvollisuus, ja hyvinvoivat työntekijät ovat parempia työntekijöitä. Työhyvinvoinnilla on tutkitusti suuri vaikutus sairaslomien määrään.

Palkkatasa-arvo, työssä jaksaminen ja työhyvinvointi eivät ole tehokkaan työn vastakohtia vaan sen edellytyksiä ja arvoja itsessään. Erityisesti akuuteilla työvoimapula-aloilla on syytä harkita paikallisia palkankorotuksia.

Ei henkilökunnan lomautuksille. Lomautusten aiheuttamat säästöt ovat lyhytaikaisia ja todellisuudessa vain siirtävät kustannuksia taskusta toiseen.

Kunnan työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita, ja heidän roolinsa työn järjestämisessä on olennainen. Työn osallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi edistämällä erilaisia itseohjautuvuusmalleja.

Viime vuosina on ulkoistettu toimintaa voimakkaasti. Yhtiöittämisen ja ulkoistamisen oletetut säästöt eivät aina realisoidu suunnitellulla tavalla, ja kustannukset voivat jopa kasvaa. Meidän pitää luottaa omaan tehokkaaseen palvelutuotantoon, eikä edistää yhtiöittämis- ja ulkoistamiskehitystä.

SOSIAALINEN PÄÄOMA, YHTEISÖLLISYYS JA INNOVAATIOMYÖNTEISYYS LUOVAT UUTTA JA LISÄÄVÄT YHTEENKUULUVUUTTA JA VAHVISTAVAT MAINEPÄÄOMAA.

Ihmisten muodostamissa yhteisöissä syntyy sosiaalista pääomaa, joka on avuksi kunnan kehittämisessä ja elinvoiman rakentamisessa. Vuorovaikutus ja luottamus ihmisten ja eri toimijoiden välillä sekä avoin keskustelu sitouttaa ihmisiä toimintaan ja yhteisin tavoitteisiin. Osallistavaa budjetointia kehitetään. Otamme käyttöön laajemmat kansalaisraadit ja -kyselyt

Kolmannen sektorin, asukkaiden ja erilaisten omaehtoisesti järjestäytyvien aktiivien rooli (4. sektori) osana Paimion vetovoimaa on voimavara, jolle meidän tulee luoda edellytyksiä ja antaa tarpeeksi mahdollisuuksia. Aktiivisten kuntalaisten organisoima toiminta antaa parhaimmillaan meille loistavan mahdollisuuden erottua ja luoda uudenlaista tekemisen kulttuuria. Kuntalaisten aktiivisuuden kautta luomme me-henkeä, yhteenkuuluvuutta ja parannemme ilmapiiriä ja fiilistä.

ELINVOIMA PERUSTUU VAHVALLE TALOUDELLE

Vahvalla kuntataloudella pystytään saavuttamaan riittävästi resursseja elinvoiman rakentamiseen. Elinkeinoelämän tuella pyritään lisäämään työpaikkojen määrää, sillä ilman työtä ja työpaikkoja ei ole verotuloja, joilla rahoittaa toimintaa. Työpaikat ja yritykset mahdollistavat siis omalta osaltaan palvelujen rahoittamisessa tarvittavat verotulot. Tästä syystä meille on tärkeää, että elinkeinot kehittyvät, uudistuvat ja säilyvät kilpailukykyisinä ja että yrittäjyys kunnan alueella vahvistuu.

Kuntalaisten määrällä ja toimivalla huoltosuhteella taataan hyvin rullaavat palvelut sekä muutoinkin kantavan talouden turvin voidaan tehdä kehittämistä ja uudistamista. Investoinnit on nähtävä investointeina tulevaisuuteen, eikä vain menoerinä. Oikeaan aikaan tehdyt oikeanlaiset investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.